uusi yritys

Kirjoitin piiitkän bloggauksen juuri, ja se katosi. Melkein lannistuin, mutta eih, aloitan alusta.

Viikonloppu oli mitä mainioin.
Perjantaina oltiin tytön kanssa Puotilan kartanolla, Pinja ja Pekka oli ihana! Oli tosi kaunista katsoa ja aistia, että siinä toteutettiin unelmia. Ihan omia biisejä, aviopari siinä rinnakkain, jotenkin tosi suloista mutta ennenkaikkea toimivaa! Tykkäsin.

Sitten lauantaina pääsin shoppailukierrokselle etnisiin kauppoihin, se on yks mun mielipuuhiani.
Mukaan tarttui tällä kertaa appelsiininkukkavettä (noi kaikki kukkaisvedet on niin paljon halvempia niissä kaupoissa, kuin vaikka luontaistuotekaupassa, vinkvink), mausteita ja uusia limuja ja soodia, olihan sauna-ilta! Kirsikanmakuinen soodavesi voitti kirkkaasti, mutta myös vesimeloni-tuoremehu oli aika kova.
Etnoilusta innostuneena, päätin tänään tehdä vietnamilaisia rullia ruoaksi.

Ne on varsin helppo ja herkullinen ruoka!
Riisipaperilevyjä myy lähikaupat, ja muut aineet onkin aika perus.

Eli riisilevyä liotetaan hetki kuumassa vedessä, sitten sisälle kääritään salaattiaineksia, mä käytin ihan hienoksi raastettua kaalia, koska halusin hiukan karkeampaa rakennetta, porkkanaa, kurkkua, vermiselliä(riisinuudeli), purjo/kevätsipuli/ruohosipuli, korianteri, katkarapuja (marinoin ne ekaks aika mausteisessa liemessä)

Ja dippikastike on se, joka tässä maistuu, siihen tuli:
Kuumenna vettä 2,5 dl
Lisää n. 1-1,5 dl ruokosokeria
1 rkl riisiviinietikkaa
1,5 dl kalakastiketta
3-4 valkosipulin kynttä
1-2 chilipalkoa
korianteria

Ihan törkeen hyvää. Eikä ees kallista.

Askartelujakin olen tehnyt, ja itseasiassa aikamoisessa inspiksessä olenkin...
Olen jo pitkään päässä työstänyt tytön huoneeseen uutta lamppua, siis kattoon. Meillä on ylijäämä-kanaverkkoa, ja siihen olen aikonut sen jotenkin rakentaa. Noh, nyt se lähti. Eli nyt duunaan sellaisia helminauhoja hirveää läjää, siimalla, erilaisilla helmillä ja korumatskuilla. Niitä sitten ripustelen verkkoon, kartion malliseksi leikattuun. Kuvista ei vielä oikein saa selkoa, mutta kun se pian on valmis, niin näette, kuinka super-hyper-hieno siitä tulee!

Ja viimein saan käyttöä kaikille niille yksittäisille ihan kivoille helmille, joita olen varastoinut, mutta en ikinä ole saanut ympättyä mihinkään koruprojektiin...
Tosta tulee hieno, usko pois!

Ainiin, sit mä halusin antaa vielä musasuosituksen!
Sellainen mulle uusi löytö, Chileläis-ranskalainen mimmi, joka räppää ja laulaa ihanasti, nimeltään Ana Tijoux. Suppeahkolla espanjankielen taidollani ymmärsin, että eka levy, 1977, on melko omaelämänkerrallinen, ja seuraava, La Bala, enemmän sellaista kantaaottavaa kamaa. Toimii mulle tosi hyvin, kun kuuntelin tänään kuulokkeilla (tai korvalappustereoilla, niinku tykkään sanoa edelleen) niin oli tuolla dösäpysäkeillä pakko hiukan tanssahdella ja huudahdella itsekseen. Tsekkaamisen arvoinen, tän hetken lempibiisit : 1977, La Bala ja Shock. Douppii matskuu, yo!

Nyt noi helmet huutaa mua, kirjoitinhan nyt kahteen kertaan tämän postaukseni, eli aikaa tuhrautui. Nähään huomenna!