Erikoisviikot!

Tässä vierähti nyt tovi, johtuen siitä että selkä vei ensin päivystykseen, josta tapaturma-asemalle, josta lopulta viikon miettimisen jälkeen leikkauspöydälle. Mutta nyt se on tehty, siis se tila sille hermolle joka aiheutti kipua kamalasti. Seuraava on kuulemma jo jonossa siellä alemmassa nikamavälissä, mutta yks kerrallaan.

Sielläpä olikin kuulkaa aikaa miettiä elämää, sairaalan pedissä. Ja viikko tollaisessa päivystys-sairaalassa myös näyttää joskus aika traagisiakin kohtaloita. Kuten nyt näytti.

Yksi asia, joka vahvistui todella paljon siellä, oli se, että tupakoinnin lopettaminen reilu vuosi sitten oli yksi viisaimpia tekojani. Sen vaikutus toipumiseen on hämmentävän ilmeinen. Seurasin vieressä, kun toipuminen ei edennyt tarpeeksi nopeasti, lopulta pysähtyi, kunnes vei huonompaan jamaan. Ja todella, se oli aika selkeästi tupakka joka sen teki. Se rouva ei taida tuolta reissulta enää palata, ja se on todella surullista. Tupakan takia.

Myös tämä välillä mietityttänyt oma asenteeni oli syynissä siellä maatessa. Useampaan otteeseen keskustelin kipuhoitajan kanssa, ja hän ihmetteli etten ole käynyt kuin kerran kipuklinikan psykologilla. Keskusteltiin asiasta, ja kerroin hänelle, miten itse kotona selviydyn pääni kanssa, kun kipu vain jatkuu ja jatkuu. Siis sillätavalla selviydyn, että en masennu, koska enhän mä ole masentunut tänä aikana, lukuunottamatta ensimmäisen kipuvuoden täytyttyä, viikon ajan olin todella rikki, en halunnut sängystä nousta. Mutta se meni ohi.
Kipuhoitaja ymmärsi metodini ja sanoi että mulla on poikkeuksellisen vahva psyyke. Se oli samalla hämmentävää ja mukavaa kuultavaa. Tavallaan olen sen kyllä tiedostanutkin, olen itseasiassa nähnyt kroonisia kipupotilaita, jotka ns. luovuttaa. Se on surullista. Se tavallaan myös toimii muistuttajana itselle, että sitä en halua, se ei ole oikea vaihtoehto.

Toinen huomio on, että hirmu moni tällaisessa loputtomassa kipuilussa tarttuu pulloon. Joka sekin on omalla tavallaan hirveän ymmärrettävää, saa tauon kaikesta siinä hetkessä yms yms, ja siihen taukoon on helppo jäädä koukkuun. Mutta ei. Se on asia joka on itseasiassa mennyt kauimmaksi minusta. Juominen tuntuu todella väärältä ja huonolta tässä tilanteessa. Tietysti jo lääkityksenkin takia, voihan sen aina siksi aikaa lopettaa, mutta jotenkin se joka kerta kun ajattelen että tänään haluan viiniä ja olla hiprakassa ja hilpeänä, se alkaa vain ahdistaa ensimmäisen lasillisen jälkeen.
Tällä hetkellä juominen selvästi vain tekisi pahaa asenteelleni, joten jätän väliin. Paitsi saunaoluet, jos se on sitä japanilaista IKI-olutta, joka on maustettu vihreällä teellä. Nam!

No, tällä aikaa kun olin sairaalassa, sain postia Hyster-Systerille, eli korutilauksia. Nyt kun olen takaisin kotona, alkaa askartelu. Sain oman kotiapulaisen, eli siskontyttöni, joka rientää joka aamu avuksi, aivan ihanaa.
Yhdessä ollaan askarteltu ja fiilistelty Halloweeniä, niin, me ei nyt päästä niihin perinteisiin koulun Halloweeneihin, mutta siskontyttö menee meidän puolesta, mä puen ja meikkaan tytöt sinne.
Ja sain tehtyä mieltä painaneen päätöksen joulusta. Me ei nyt lähhdetä muun perheen kanssa lappiin, vaan ollaan rauhallisesti kotona. Helpotti ihan hirveästi tehdä päätös. Olisi ollut ihanaa olla koko perhe yhdessä, mutta se ei vaan nyt onnistu, aivan liian stressaavaa oli miettiä sen järjestämistä. Koti <3

Sain kissalta anteeksi poissaoloni vasta viime yönä. Se makasi mun rinnan päällä, tassu mun poskella koko yön, kunnes alkoi painaa selkää niin paljon että siirsin pois, jolloin tuli kainaloon <3 Se ei yleensä nuku vieressä. Ihanaa.

Nassuja

Kun eilen kerroin pakkomielteestäni laittaa silmiä asioille, joissa näen kasvot, niin tässä linkissä on juuri sellaista hauskuutta, jota haen silmilläni:nassuja

Olen iän myötä tullut yhä enemmän kiinnostuneeksi ns. ympäristötaiteesta. Tytär oli viime kesänä ympäristötaideleirillä, täällä Roihuvuoressa ja he tekivät juuri tällaisia hauskoja tempauksia, etsivät kasvoja luonnosta, tekivät kivistä muodostelmia yms yms.

Mä haluan nykyään usein jos olen kävelyllä ulkona, jättää jonkun mukavan merkin jälkeeni, jonkun pikku-asian joka mahdollisesti hymyilyttää sitä ihmistä joka sen huomaa.

Myös täällä on aivan mahtavia juttuja, katutaidetta nokkelimmillaan.
Toi on silkkaa hyvänmielen hommaa, ja sitä tää maailma tarvitsee, enemmän kuin koskaan.

Ei ollut muuta mulla nyt, C ya!

Pullopostia!

Askartelut tuottikin tulosta, eli nyt olisi neljä uutta kaulakorua valmiina! Nämä on siis myynnissä, jos kiinnostaa, niin viestiä vain joko tänne blogikommentteihin tai sitten facebookin hyster-syster sivulle.

Lucky star-pullo 15€

Hearts-pullo 15€

Yellow star 15€

Rakkauskirje 15€

Postikulut sisältyy kaikissa hintaan.

<3

Syksy meni päähän!

Ollut taukoa kirjoittamisessa, ihan puhtaasti huonon voinnin takia, selkä meni aika huonoon kuntoon, on sitä vieläkin, mutta eiköhän se taas tästä. Varmaan tuli uusi välilevynpullistuma, siltä tuntuu ainakin... No, se siitä taas.

Halloween lähestyy.... Pidän lapsille, siis omalle ja sen kavereille halloween-askartelupäivän tässä syysloman aikana. Ajattelin että tehdään ainakin lyhtyjä, siten että otetaan lasipurkkeja, pilttipurkkeja ja muita hillo-, yms. Niistä tietenkin etiketit pois. Sitten olen itse tehnyt niin, että leikkasin esim kurpitsan muodon paperista ja teippasin purkkiin, ja sen ympäriltä spraymaalasin mustaksi purkin. Irrotin kurpitsan ja liimasin sen päälle oranssin silkkipaperin ja piirsin silmät, suut ja muut. Lasten kanssa voisin tehdä niin että musta osakin on silkkipaperia. Ja toinen vois olla lepakon muoto, eli tausta oransiksi ja lepakko mustaksi. Kynttilänvalo kuultaa hirmu kauniisti silkkipaperin läpi.

Ja silkkipaperit laitetaan siis kiinni seoksella jossa on puolet liimaa ja puolet vettä, siveltimellä ensin pinnalle sitä, sitten paperi kiinni ja sen päältä vielä varovasti kerron liimavettä.Kiiltää kauniisti ja pysyy hyvin.

Sitten mulla on irtosilmiä kauheesti, sellaisi kohotarroja sekä ihan perus tarroja, ja niitä mä rakastan liimata joka paikkaan... Se on sellaista semi-vandalismia josta kukaan ei VOI suuttua. Eli siis vaikka roskapönttöihin dösäpysäkillä tai valotolppaan, kaikkialle mihin voi kuvitella kasvot. Ne vaan näyttää niin huvittavilta kun yhtäkkiä joku asia saa ilmeen. Ihan hölmöä, mut en voi vastustaa. Aina muutama pari silmiä taskussa . (älkää kertoko kellekkään)

Lisäksi ajattelin että leikellään mustasta paperista hämähäkinseittejä. Löysin kivan ohjeen, sellaisen jolla tehdään lumihiutaleita, mutta seitin muoto. Niitä roikkumaan sinne tänne.

Meidän tänvuotiset asutkin on päätetty, meillä on Liisa Ihmemaassa-teema. Mä oon linnunpelätti, tyttö on Irvikissa ja mies on hatuntekijä. Todella hauskoja ja hyviä meikki-ideoita löytyi Pinterestistä (ylläri..), ei oo sellaista mitä sieltä ei löytyis. I <3 Pinterest.
Liisa-pukuja:

Pakko on myöntää että jouluun liittyvät asiatkin on jo hiukan pyörinyt mielessä... Kuten koristelut. Aion reunustaa valkoiset ikkunanpielet punaisella teipillä, tehden siihen sellaisen polkagris-fiiliksen.
Ahh, ja niin! Oli yhtenä päivänä myös pikkuinen dyykkausretki, kun oli roskalava yhen naapuritalon pihalla, ja sieltä löytyi iso laatikko wanhoja kirjoja, joita otin pari, lähinnä kansien ja kellastuneiden sivujensa takia, ja puulaatikko, jonka päällystin niillä wanhojen kirjojen sivuilla. Siitä tuli laatikko kaikille vilteille sohvan viereen, ja se tarkoittaa suomeksi siis, että siitä tuli kissojen peti.
Ainiin, ja se on siis päällystetty pelkästään Armi Kuuselan kuvilla. Oli Armi Kuusela-kirja nimittäin. Aika ihana.

Mies löysi yllättäen pyörän.... Jonku mega-supersiistin ikianhan Neuvostoliittolaisen fillarin. Oli se kieltämättä aika rouhee. Sitä se nyt fixailee ja tuunailee silmät kiiluen.

Jotta ei jäisi kuvattomaksi postaukseksi, niin laitan kuvan tekemistäni Afrikan Tähti-magneeteista. Tosi helppo tehdä ja kivan nostalgisia. Spraymaalasin pullonkorkit, kuumaliimasin pelimerkit, lakkasin päältä, kiinnitin liimalla magneetin taakse.

Pikkuiset maaliroiskeet merkin päällä tehdään niin, että maalikannun suutinta painetaan vain hieman ihan takaa, että maali suihkuaa vain vähän suuttimesta. Tarkkaa hommaa, ettei purskahda liikaa. Nää on muuten femman kappale myynnissäkin, jos haluut ostaa. Viestiä vain.

No, sitä askartelua sitten! Moido!
terveisin:

Yliliikuttuneita mielentiloja ja Halloween-intoiluja

Aiemmasta pesuaine-postauksesta jäi pois muutamia, joista yksi tuli juuri siivouksenlomassa mieleen. Eli uuninpuhdistus. Sehän vaatii niitä todella pahanhajuisia ja myrkyllisiä vaahtoja, eikö totta? No eipä vaadi enää! Sillä Hyster-Syster on löytänyt myrkyttömän ja hyvinkin tehokkaan vastauksen!
Ripottele uunin pohjalle, myös kannen päälle (kansi siis auki) kerros ruokasoodaa. Kaada päälle etikkaa, niin että sitä on sen verran, että sooda poreilee, ja nestettä on näkyvissä, eikä vain imeytyneenä soodaan. Anna vaikuttaa puoli tuntia, tai vaikka tunnin. Pyyhi. Pyyhi toisen kerran kostealla liinalla. Puhdas! Mulla ainakin tuli puhtaammaksi kuin myrkyillä, kansi/luukku jopa siis kiilsi, ja ikkuna puhdistui, mikä yleensä jää pinttyneeksi. Olkaa niin hyvät :)

Lavuaarit ja viemärithän pysyy auki sillä että välillä kaataa sinne ruokasoodaa ja etikkaa peräkkäin ja antaa olla.

Jos on kovin tukossa, voi parin tunnin vaikuttamisajan jälkeen kaataa vielä vedenkeittimestä tai hellalta kiehuvaa vettä litran-kaks perään. Aukeaa tukokset.

Halloween-aika lähestyy, ja se on meidän perheen lempparijuhlapyhä! Vaikka, tiedän, tiedän, sillä ei ole mitään suomalaista perua, kekri olisi sopivampi, juujuu, mutta me ainakin yhdistellään meidän juhlinnassa hiukan kaikkea! On mexicolaista dia de los muertos:ia, jenkkijenkki-halloweeniä, on kekri-viittauksia, sadonkorjuu-juhlistusta.... Jostain syystä tämä kyseinen pyhä vain vetoaa meihin. Koko perhe pukeutuu, koulun halloween-bileisiin osallistutaan aina koko jengi pukeutuneena milloin mihinkin sekopäisyyksiin.... Maistiaisia viime vuosista:

Ja koulun bileiden liäksi meillä on aina siis kotona vielä sitten bileet. Tehdään pelottavia ruokia ja naposteltavia ja koristellaan koti aiheen mukaan.

Tänä vuonna, kun oli hiukan epävarmaa, saako koululla järjestettyä juhlia, koska muksut on siirretty väistötiloihin vanhasta koulustaan, koska se pitäisi remontoida, mutta mitään ei vielä ole tapahtunut (ainiin, ei siitä nyt pitänyt puhua, herkkä aihe, lue lisää googlettamalla roihuvuoren ala-asteen kohtalo...)
Niin siis väistötilat on parakeissa, ja toisen ala-asteen pihalla, mutta koska näin ollen sen koulun lapsimäärä tuplaantui, on salin käyttö meille väistäjille melko olematonta, ihan liikuntatarpeisiin, saati juhlintaan. No pikkumuruset sitten yhdestä suusta melkein oivalsivat, että meillehän ne sitten järjestetään! No, jos nyt ei ihan koko ala-asteelle, niin luultavasti jonkinmoiselle vampyyrijengille kuitenkin. Mahtavaa!

Ja koulullakin nyt siis tulee olemaan juhlat, en tiedä niistä vielä enempää.

No mutta, tämä vuodenaika siis tarkoittaa sitä, että mä etsin ideoita Pinterestistä ja muualta, ja askartelen sormenpäät verillä kaikkia uusia pelottavuuksia. Ainakin hienoja kynttilälyhtyjä teen, sain ideoita joita muokkaan hiukan omemmiksi. Kurpitsankaiverrus oli viime vuonna ekaa kertaa ohjelmistossa, se oli hauskaa. Mukana oli muutama tomaatti ja mandariini ja paprikakin...

Otiskossa mainittu yliliikuttuneisuus on ihan normaalia hormonikuohuntaa, oon vaan tänään pillittänyt jo vaikka mille, ja pian taas nauranut ääneen. Mies soitti ja kysyi, että pitääkö mua pelätä.... Ei pidä, ymmärtää vaan.

Tällaista tänään, ihanaa perjantaita!

Yöpöytä!

Susirumasta aika mageeks-perojekti on valmis. Eli tää oli lähtökohta, dyykattu mäntyinen ällöttävä ysäri-yöpöytä:

Mä kuitenkin näin tässä mahdollisuuden. Jos en muuta, niin ainakin muutaman päivän puuhailua, ja se on aina virkistävää...
Hioin hiekkapaperilla pintaa, sitten irrotin oven ja nupit ja laatikon, ja maalasin mustalla matta-spraymaalilla ja tuumasin, että jonkun korostusvärin vois laittaa reunoihin ja laatikoiden sisäpintoihin. Sattui olemaan oranssia purkillinen, niin valinta oli tehty.
Maalaamisen jälkeen oli toki tarkoitus laittaa kunnon kerros lakkaa päälle, mutta sitä ei ollut just nyt tarpeeksi, joten jäi pois. Tästä tuli lapsen huoneeseen tv-taso ja kaappiin saa stereot piiloon.
Tässä siis lopputulos, ilman uusia nuppeja, ne tulee paikoilleen vasta kun tarpeeks groovaavat on jostain löytynyt, nupittomuus tuo nyt vain modernin ja uskottavan ilmeen, eiks vaan :D ?

Vetolaatikon sisälle on tarkoitus jossain vaiheessa myös laittaa joku tapetti tai joitain muita kuvia tai paperia, mutta nyt se menköön yällaisena toimittamaan virkaansa.
Ei pöllömpi, vai mitä sanot? Rahaa tähän meni noin 5 €uroa, kun melkein yks musta maalipurkki ja pikkuisen oranssia. ja jos nyt hiekkapaperillekin laskee hintaa.
Nyt pitäis sitten saada jo uutta projektia, eli jos sulla on joku asia, joka tarvis uutta ilmettä, tai oot heittämässä rodeen jotain vanhaa kamaa, niin tuo mulle...Mä tarviin projekteja!!!

Nyt jatkuu nostalgisten räppi-klassikoiden kuuntelu ja sämpylöiden leipominen, mukavaa illanjatkoa!