Arkeen

Lapsen kouluun valmistelu aamuisin, se on jotenkin mulle sellainen arjen kulminaatiopiste.
Ja se piste, jossa tunteet kuohahtelee tulisimmin, molemmilla....
Mä raivoon ku tytär raivoo, ku se ei löydä harjaa, koska ei ole pitänyt tavaroita siellä minne ne kuuluu ja huone on kaaos, vaikka eilen siivottiin ja mä en oo ostanut oikeeta jogurttia eikä oo järkeä olla peilin edessä puolta tuntia ja noi kengät ei todellakaan sovi kouluun, eikä must oo oikeesti niin hauskaa että ne mukulat jotka on mun työpaikalla joka päivä iltaan asti, tulee meille aamulla ennenku mä olen itse noussut edes sängystä, jotain taukoa kai se minäkin tarvin, vaikka ihania kaverit onkin.... Ja tätä rataa. Ja heti kun ovi menee kiinni, tulee haikea ja itkuinen olo, että miksi se pitää nyt noin riitaisena lähteä päivien viettoon :/

No mutta se on perus-arkea ja siihen totuttelua taas :)

Wilma lähettää terveiset lempipaikastaan, mun fillarin korista, jonka mä muuten tuunasin vanhoista T-paidoista revityillä kuteilla. Must siitä tuli symppis. Pohjan punoin värikkäistä muovipusseista, että sietää hiukan vettä.

Moi.

 

Mulle tuli oivallus tossa joku päivä sitten, kun oli rahat tosi tiukoilla kesälomien takia yms., että mä en ole himassa sisustuksessa huomioinut taloudellista osastoa ollenkaan. You know, niinku Feng Shui-wise...
No tartuinpas toimeen heti. Ei ihme että oli tiukkaa, kun ei ollut minkäänlaista raha-nurkkausta tässä kodissa! No nyt on, voin kertoa. Ja näyttääkkin, kuten jo arvasitkin :P

Raha-nurkkaus

Toi teline on siis mun miehen tekemä, itse-asiassa toi rauta-asia on jonkun sen opiskelu-toverin takoma (?)... ja toi puukiekko siis mun miehen, ja siinähän on tietenkin herra Buddha, vihreessä astiassa vettä, vuorikristalleja ja kolikoita, rahapuun taimi, ja punainen tölkki on kolikko-purkki. Naura vaan, mutta sinä iltana kun mä(täysin pennittömänä, ellei purkin senttejä lasketa) laitoin ton paikoilleen oikein ajatuksella, kävi niin, että löysin taskusta setelin, ei hajuakaan miten on sinne unohtunut, kun en edes pidä taskuissa rahoja, ja illemmalla sitten muuta kautta ykskaks pamahti tilille rahaa juuri sen verran, kun sillä hetkellä oli tarpeen. Hah.

Mun äidillä oli tapana, on kai vieläkin, kotona pitää sellaisia "Hulluja Päiviä", tai niiksi me lapset niitä kutsutaan, kun se ripustelee vaikka verhoista roikkumaan kaikenmaailman juttuja ja koristelee kotia muutenkin kaikella ihan hassulla. Me naurettiin sitä vuosikaudet, se oli tosi kivaa ja samalla hiukan hassua. No, nyt mä teen sitä ihan täsmälleen samaa. Mun tyttäreni ja poikani on välillä ihan hekotuksissa kun mä laitan jotain vihreitä muovisia hanhia esille. Näin se vaan menee :D Omenat putoilee, joskus kauemmas, joskus ihan keskelle päänuppia.

Niin, eläimet... Niitä löytyy.

Niinku noista lasipurkkien kansista, joita on kans paikat täynnä... Tässä esim kaks lehmää, jotenkin kauheen raamatullisesti ne parina kulkee rinnakkain. Mutta tosta pinansta tuli mun mielestä niin kiva, kun mä maalaamisen jälkeen vielä lakkasin sen kiiltävällä lakalla... Tuli kiva kynttilä-purkki. Ainakin mun mielestä :D Hullut Päivät...
Pilvikartastoa en oo lukenut, leffan katsoin. Mies tota yrittää saada luettua vissiin.

Töissä on tänään tapahtuma-päivä. On kirppis puistossa, Open Stage, joitain esiintyjiä tulossa vissiinkin. Ja mun pitäis leipoa muutama piirakka ja kakku myös myyntiin. Ajattelin, jos ei kovin sada, mennä itsekkin myymään kirppikselle, sekä korviksia että kledjuja. Tulkaa katsomaan! Roihuvuoren Asukaspuistoon, klo 16-19.

Hauskaa päivää! <3